Kun olet luonani; ihosi ihoani vasten, en tohdi toivoa, saati pyytää mitään. Kun olet poissa luotani, en haluakkaan muuta kuin sinut. Jos voisin jotenkin, jollain sanoilla kuvata kuinka paljon minulle merkitset, huutaisin sen ääneen heti.
Me olemme kun Edward ja Bella, mutta kumpikaan ei ole lahna, eikä kumpikaan menopaussista kärsivä vampyyri. Mutta kuitenkin, me rakastamme toisiamme, rakastamme niin paljon, ettei edes sillä olisi väljä, jos jommalta kummalta puuttuisi sielu. Jommalla kummalla olisi kuitenkin tarpeeksi sielua, jotta sen voisi jakaa toisen kanssa.
Käydessäni viereesi nukkumaan, toivon ainoastaan, ettei aamua tulisi ollenkaan, jotta voisin nauttia läheisyydestäsi ikuisesti. Loputtomasti. Ja kun aamulla herään, suljen silmäni kiinni, teeskennellen nukkuvaa, jotta aamua ei ehkä tulisikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti