Hän oli väsynyt, TODELLA väsynyt. Hän puursi jälleen loppumatonta vuoroa koulun kuluneilla puupenkeillä, saapuen ensimmäisten joukossa ja lähtien vasta kun talonmies huutaa vihaisesti loppuja maleksijoita lähtemään kotiin.
"En halua mennä kotiin, mutta en jaksa enää opiskellakkaan", hän kirjoittaa vihkoonsa.
Lopulta kun aika koittaa, lukiessaan oikeustieteellisen pääsykokeisiin, hän luuhistuu ja kuolee kirjojensa päälle. Sydänkohtaus.
Mitä hulluutta!
Mitä kertakäyttökulttuuria!
