Teki mieli kaakaota. Teki mieli kaikkea muutakin, mutta paastosin. Mutta kaakao se vasta lämmittää. Tekee oloa paremmaksi kun rintakehää vihloo ja tuntuu kuin tukehtuisi tukahdettuihin kyyneliin, jotka vahvojen käsien tavoin vääntävät sydäntä koko kierroksella solmuun. Kiduttaen.
Nyt pidän sanani. Ei enää enempää. Ei ainakaan tänä vuonna. Ja haen apua. Lupaasin sen ja sen lupauksen pidän. Kaakaon ja kyynelien kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti