Tiedän, ettei ole huomista
Tiedän, että olen jo oikeasti mennyt
Vaeltanut pimeydessä kuolemastani lähtien
Tallannut samoja elämän uria
Tyhjää täynnä
Oli minulla elonkin hetkiä,
Naurua sydämestä
Uskoa tulevaan
Sydäntä nähdä maailma sen kauneudessa
Mutta hajalla, kuolleena, riipun oman maailmani jäänteillä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti