Hän puhuu minulle, kuuntelee kun itken
Ei murra maailman hiljaisuutta
Vaan kuuntelee sitä kiinnostuneena
Halaa, kun tarvitsen lohdutusta
Kuiskaa korvaani muutaman sanan,
Kun hiljaisuus ahdistaa
Historia toistaa itseään
Metsä lakkaa olemasta, on vain puita
Sata vuotta pysähtyneenä ollut kello
Lyö kohtalon tuntia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti