Kirsikkapuun varjossa

Auringon viimeiset säteet jäävät silmiini kiiltäviksi laikuiksi, jotka lopulta kuluvat mustiksi läikiksi ennen kuolemaani. Lämmin tunne rinnassani alkaa kadota, kun sydämeni lyö viimeisiä kertoja. Vereni alkaa jo kuivua. Sain vihdoinkin leikattuja keuhkoja ja sydäntä kiristävän tunteen pois. Sää on kaunis, maa ympärilläni vihreä ja kostea. Samalla kun kirsikkapuu luopuu viimeisestä kukastaan ja vaaleat terälehdet satavat alas, minäkin luovun elämästäni ja hymyilen viimeisen kerran.