tiistai 11. toukokuuta 2010

Jotain järkevää?

Kirjoitan jotain JÄRKEVÄÄ tässä välissä.

Joskus todella toivon helpotusta.. oikeasti. Vihaan tällaista tilaa. Se on kuvottava, se on ällöttävä. Se vie ilon kaikesta, raapii pienimmänkin tunteen vereslihalle. Sydämeni on kohta pelkkä musta möykky, möykky joka on itse aiheuttanut oman turmionsa.
Sydämeni ei usko kauniisiin ajatuksiin, tekoihin tai sanoihin, Yritän tarttu pieniinkin lankoihin tai köysiin tai miksi tekotaiteelliseksi paskaksi niitä haluaa kutsua. Maanisdepressia, perseet. Minulla on vain vaikeaa ja haluaisin että joku kuuntelee. En velvoita sitä, pyytäisin ainoastaan. Toisaalta... ei sillä kai mitään väljä olisi, vaikka joku olisi kiinnostunut.
Mutta kuitenkin, jos oletatte minun olevan kiltti tai kohtelias, minä haluan siitä jotain vastikkeeksi, niin yksinkertaista se on. Ja jos alatte liian epäkohteliaiksi, syön maksanne kuin Hannibal Leckter.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Me kuunnellaan täällä, ei huolta, jos blogimaailman ulkopuolella ei ole ketään niin täällä on. Ei se koskaan korvaa face-to-face keskustelua, mutta ehkä se vähän helpottaa..

koskalisa kirjoitti...

no tuota. siis okei mulle tulee vähän ristiriitainen fiilis tästä. koska sä et koskaan tule silleen "hei voinko jutella sulle mul on paska fiilis, tarttisin sua" todellakin posse kuuntelis sua, mä ainakin mut ei sä et sano mitään tollasii koskaan ja oletat että me tiedetään et "voi kauhea kun sille on sattunut sitä ja tätä" ihan vaan vaistonvaraisesti. ikävä sanoo mutta harva ihminen on edward cullen ja oikeesti lukee ajatuksia. tämä siis kaikella maailman rakkaudella mitä löytyy honey. tuu nappaan hihasta ja sanoon et haluut jutella.
ja siis toi viimeinen kappalehan taitaa viitata kuoleman pyörivään meritähteen ni olit oikeest sille aika ilkee pitkän aikaa sillon ku se emoili, ni ei se osaa suhtautuu suhun siks se nautralisoituu sun seurassa eikä oikeen oo minkäänlainan. edelleen kaikella rakkaudella. mä en vaan jaksa kattella ku sä haukut sitä ku sei puhu sulle ja sit se puhuu sulle viel vähemmän. koska siis sei oo ees mitenkäänpäin ilkeä, se vaan ei enää jaksa kiinnittää suhun positiivista huomioo ku haukut sitä lehmäks koko ajan.
halusin vain sanoa sen sulle, koska musta tuntui että oot itekkin vähä hukas siin missä mennään. ja ihan totta kulta, tuu puhuun jos joku on hätänä, kuuntelen, ajatuksii en viel lue mutta yritys on kova :) <123

A.Alice kirjoitti...

Mun poninttini oli lähinnä siinä, et koska ootte kauheasti kysynyt, et onko jokin vialla... Ja sit jos mä sanon jotain, mut vaan ignorataan olankohautuksella. Ei se silleen haittaa, kun en oo oikeesti ihan masis. Ja no Vilma... Mä koetan olla sille kiltti, tai no neutraali ainakin aluks. Mut tosiasiassa aloin olla sille ilkee sen jälkeen kun se kohteli mua kun olisin paskaklöntti tms. Mut eipä kai muuta. Ei hitto mä kirjotan joskus vielä jotain järkevää :DD