Eilen minulla alkoi installaation eli tilataiteen kurssi. Taroituksena kurssilla on opetella installaatiota teoriassa ja toteuttaa sitten oma installaatio johonkin Lauttalan koulun kohteeseen. Minulla oli hauskaa ja se oli todella kiinnostavaa.
Mutta siitä en kuitenkaan aikonut tässä kertoa. Aioin kerto nimenomaan yhdestä vanhasta hotellihuoneesta jonka valitsimme tätinin kanssa installaation kohteeksi. Jo sillä hetkellä, kun astuin huoneeseen vatsaani alkoi vääntää. Huone oli ahdistava, häiriintynyt ja pelottava. Se ei ollut pelkoa mitä tunsin vaan nimenomaan ahdistusta. Samanlaista, kuin mitä kaasunaamarit saavat minut tuntemaan, mutta niiden kanssa minut valtaa myös pelko.
Lopun iltaa huone kummiteli mielessäni hajonneinen tapetteineen, vetoisine valkoisine ikkunoineen, sänkyineen ja verhoineen.
Mieleni loihti esille kohtauksen missä toisen huoneen valokeila osuu huoneeseen, ovi rävähtää kiinni ja kun se avataan joku roikkuu hirttäytyneenä huoneessa.
Ihan kammottaa vieläkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti