Tänään satoi kotipaikkakunnallani ensimmäistä kertaa kunnon lunta: valkeaa, kylmää ja pörröistä. Aluksi ei satanut kuin hiukan, mutta sitten alkoi tuiskuttaa kunnolla. Tuiskua ei ehtinyt kestää kovin kauaa, mutta sen ansiosta lumi peitti hetkessä tiet.
Niin kuin ystävälleni totesin, en tiedä olisko minun pitänyt olla onnellinen vai ei. Talven tullessa kaikki jäätyy ja tulee pimeää ja kylmää, mutta taas toisaalta maa tulee puhtaan valkoiseksi, kuu on hopeisempi ja lämö ihanampaa. Niinpä lopulta päätin olla vihaamatta talvea, enkä rakaistaisikaan sitä liikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti