torstai 31. joulukuuta 2009

Hey, My name is Little Withe Rabbit, Have YOU seen Alice?

Välillä tunnen itseni pieneksi valkoiseksi kaniksi: tuntuu kuin minulla olisi kiiree aina johonkin, vaikka oikeasti ei ole. Niinpä en voisi olla Valkoinen kani, joka johdatti Liisan Ihmemaahan. Olen siis Liisa, mutta kuka sitten on Valkoinen kani? Kuka johdattaa minut kanin koloon ja antaa pudota ihmemaahan?

keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Pitäkää peukkuja pystyssä

Valmistaudun menemään nukkumaan ja minua jännittää oikein toden teolla. Toivoisin ihanaa, tiedotonta unta ilman mitään muistoja, ilman ajatuksia tai tunteita. Ilman mitään. Olen vaihtanut lakanat, kaapannut pehmolelut sänkyyni, pöyhinyt tyynyni ja vetänyt pehmeimän yöpaitani päälleni. Toivokaa parasta, vuokseni.

Okei...

Nyt alkaa homma mennä tosi oudoksi.... Suomalainen erotiikka valokuvaaja Helsingistä kysyi minua tänään mallikseen. Hämmennyin totaallisesti ja hetken jo luulin, että valokuvaaja pilaili kustannuksellani ja halusi vaan saada minut alleen, mutta siinä oli totaallise väärässä. Asiallinen ja mukavan tuntuinen mies puhui kanssa puhelimessa kun hän soitti. Positiivinen yllätys. Hän kyseli kaikenlaista ja vastasin parhaimman kykyni mukaan. Oli ihan mukava jutella hänen kanssaan, vaikkakin hivenen jännitti ja odotin jotain pedofiilisetää :D

Uupunut, todella uupunut

Nukuin viime yönä noin viisi tuntia. Ei enempää. Itkin alkuillan, koska ahdisti niin vitusti, sitten alkoi tulla kuumia aaltoja ja kylkeä kivisti leikkaushaavoista niin ainoastaan pyörin sängyssä. Aamullakin tuskanhiki helmeili edelleen ihollani ja tunnen itseni väsyneeksi. Todella väsyneeksi. Mutta pääasia on, että on vähän parempi olla kuin eilen.

maanantai 28. joulukuuta 2009

Let me...

Let me just be me, be uncertain of things, be weak
Let me cry, let me be, if you can't help me
Leave me if you can't stand,
you're only makin me sure, that I'll always be alone



Copyrights (accept the picture) A.J.Mäntylä

Uni joka jatkui aamunkin jälkeen

Kuljen lumen peittämiä katuja bussipysäkiltä kotiin. On kylmä, vaikka lumi on suojan puolella. Sydäntäni raastava pelko saa melkein kyyneleet silmiini. Ahdistaa. SE on täällä taas. Niin kuin aina välillä muutenkin, SE on taas luonani. Kulkemassa takanani katulamppujen valaisemia katuja. Olen jälleen yksin. Yksin kylmässä ulkoilmassa.
SE jolla ei ole nimeä, painajainen joka on jäänyt eloon aamun auringon valossakin. Kuolettava yksinäisyys, joka repii minut pelkojeni pimeälle puolelle. Pelkään, että taas kaikki tulee, olen pelänyt monesti, tai ainakin siltä tuntuu. Pelännyt monesti ja siivuuttanut sitten törmäyskurssin, nousten takaisin jaloilleni. Voitoistani huolimatta SE seuraa, vaatii uutta ottelua kokeilemaan lujuuttani, testaamaan minua ja näyttämään sen, kuinka yksin olenkaan.
Ahdistavat, pelottavat unet koputtelevat jo selkääni, vaativat uutta ottelua elämän venäläisessä ruletissa, kunnes ase laukeaa oikeasti ja teen kuolemaa lattialla. Yksin, unissani, painajaisissani, kuolemassa, yksin.

lauantai 26. joulukuuta 2009

Wake me up



Picture: deviantart, wake me up by sexual slave

Is there someone how's going to wake me up
When the night is cold, when I'm in pain
Is there someone how will pull me on the bed
And show me, how much I mean to him,
how I'm simply perfect to him
Wake me up when the sun shines on the window,
Touch me gently and miss me already

En tiedä, mutta onko se tyhmää kun otan sen, että poikaystäväni ei koske minuun, liian henkilökohtaisesti? Kuin olisin niin ruma ja kuvottava että hän ei vain halua koskea minuun, kuin hän ei haluaisin viettää yötä kanssani, kuin jokainen kosketus, jolla hän leikkii ihollani, olisi tuskainen. En kai kuvittele tyhmiä? Mutta se vain sattuu, kuin en vain kelpaisi, kuin en olisi tarpeeksi komea tai hyvä seksissä. Erehdyin miettimään leikilläni muutama viikko sitten ystävälleni ääneen, että kuinkahan hyvä olen seksissä. Hän kysyi halusinko kysyä poikakaveriltani. Sanoin ette halua enkä uskalla. Hän meni ja kysyi.
Poikaystäväni sanoi minun olevan hyvä ikäisekseni, mutta myönsi saaneensa parempaa. Loukkaannuin, että hän alentui vastaamaan, ja ihmettelen miksi ystäväni kertoi minulle. Minun täytyy kyllä myöntää että olen itse saanut myöskin parempaa.